Mulla on salainen twitter-tili. Mulla on vatsassa salaisuus, sen nimi on Mungo. Siitä tietää harvat. Niinpä päätin aloittaa kirjoittamaan salaista blogia. Voi olla, että tämä on hetken mielijohde, jonka unohdan jo huomisaamuun mennessä tai sitten voi olla, että avaudun näistä skitsotuntemuksistani tänne pidempäänkin.

Olen kesälomalla, koko kesän. Joten mulla ei ainakaan tähän mennessä ole ollut mitään muuta tekemistä, kuin pelata pyramidipasianssia ja odottaa ensi viikkoa. Mitäkö ensi viikolla? Se Mungo lävähtää ultran ruutuun. Mä näen sen, me nähdään se. Pikku Mungo. Nyt mennään siis 11+1.

Salaisuutena yritän pitää hänet, siihen asti ainakin. Mieli tekisi kertoa monelle, yksi ystävä odottaa omaansa ja me ollaan vielä aika samoissa ajoissa, hillitsen itseni. Äidille tekisi mieli myöntää, vaikka se perkuleen noita jostain jo arvailikin. Kavereille, ei tarttis selittää milloin mitäkin. Kohta se on, ruksin kalenterista päiviä.

Hemmetti, taas se salailu iskee päin pläsiä. Kaveri soitti, että tulisi aamukahville. Tervetuloa, heti kun olen piilottanut äitiyspolilähetteet, ajanvarauskortit, neuvolaliput ja laput ja kaikenmaailman vihkoset!

Jään jännittämään, että muistanko tämän blogin vielä aamulla ja kuinka moni arvaa vielä ennen ultraa kun pokka pettää.