Mitääääh!? Housut jotka ei mahtunut millään päälle, joista piti avata nappi ja vetoketju, että pystyi edes hetken pitämään yllään, mahtuvatkin taas päälleni!? Niin, että nappikin meni kiinni!? Oliko se sitä alkuhuuman turvotusta sitten vai minkä takia vaatteet aiemmin puristi joka paikasta! Hyvä vaan tietysti. Kun taas pääsen kotiin asti, niin täytyykin myllätä vaatekaappia ja toivoo, etten vaan oo heittänyt yksiä kesähousuja pois. Ne on jäänyt käyttämättä kun oli niin suuret, no eipähän ole kohta. 

Mutustelen mansikoita, vadelmia, tomaatteja, viinimarjoja. Nam. Kesäherkkuja ja näitä voi vetää loputtomiin. Saas nähdä, että tuleeko jossain vaiheessa seinä vastaan, niinkuin kävi niiden hedelmien kanssa. Nimim. Eikoskaanenäänektariinia! Yritän syödä terveellisesti, mutta se, että kämpässä on noin 40astetta lämmintä, ei houkuta keittelemään perunoita tai laittamaan uunia päälle, hankaloittaa hieman kotiruuanlaittoa. 

Olen nyt muutamana päivänä ollut tuntevinani liikettä. Nämä on vielä kuitenkin niin epätodellisia hetkiä itselle, en oikein tiedä... Liikkuiko se tosiaan? Mikä se sitten oli jos ei...? Mietiskelin muutenkin tässä rennosti ottamista ja odottelua. Kaverini tunnusti, että oli käynyt neuvolassa vähän väliä kuuntelemassa sykettä. Miksi? Miksi en itse kehtaa vaikka haluaisinkin kuulla vauvan? Mun raskaaksi tuleminen kesti pari vuotta, kaverini tuli laakista molemmilla kerroilla. Mistä se on huolissaan? Ajan päähäni ajatusta, että ei ne naiset ennenkään ole hysteerisenä soittanut kerran viikossa neuvolaan aikaa. Odottelen niitä pieniä liikkeitä ja alan uskomaan tähän hommaan. 

Ja jos tätä lukee joku, niin lopeta ja lähde rannalle. Kävin aamupäivällä uimassa, alueella jossa asuu paljon lapsiperheitä, eikä siellä ollut ketään (taaskaan!)!